Malmgårdin panimo juhli viidettä syntymäpäiväänsä avaamalla ovensa vierailijoille 8.6.2014. Avoimet ovet oli loistava tilaisuus päästä vierailemaan panimolle, joka normaalisti järjestää panimoesittelyitä ja maistelutilaisuuksia ainoastaan ryhmille. Vastaavanlaisia tilaisuuksia toivoisi näkevän enemmän muissakin Suomen pienpanimoissa.
Tilaisuus täytyi tietysti hyödyntää, joten päätimme tyttöystäväni kanssa tehdä viikonloppureissun Helsingistä Porvooseen ja käydä sunnuntaina Malmgårdilla. Emme omista autoa, joten matka taittui Helsingistä Porvooseen Sipoon ja Hinthaaran kautta mummopyörillä, joihin olimme onnistuneesti köyttäneet teltan, makuupussit, makuualustat ja muut matkatavarat. Reitti oli maisemiltaan upea, mutta yksivaihteisella pyörällä hieman (heh) raskas kaiken kaman kanssa. Olen melko varma, että Sipoosta Porvooseen reitti ei sisältänyt mitään muuta kuin ylä- ja alamäkiä. Takaisin tulimme bussilla.
 |  |  |  |
Malmgårdin panimo sijaitsee noin 30 kilometriä Porvoosta pohjoiseen/koilliseen, ja ainakin sunnuntaina julkinen liikenne panimon lähettyville Porvoon suunnalta oli lievästi sanottua heikohkoa (tai ainakin hyvin piilotettua). Päätimme säästää hieman jalkoja, joten tuskallisen bussireittitiedustelun jälkeen raahasimme pyörät mukaamme ja otimme bussin Porvoon Moottoritien liittymän 64 pysäkille. Matkaa pysäkiltä panimolle on noin 10 kilometriä, mikä taittui rauhallisella vauhdilla reilussa puolessa tunnissa. Panimolla oli väkeä yllättävän paljon ottaen huomioon panimon hieman syrjäisen sijainnin. Malmgårdin panimomestari, Tuomas Markkula, sanoikin odottaneensa päivän aikana yhteensä noin sataa vierailijaa. Tuo määrä kuitenkin täyttyi Markkulan mukaan jo miltei ensimmäisellä ovenavauksella.
Panimolla oli erityisesti vierailupäivää varten pystytetty pubitiski, josta sai hakea puolentoista desin maistiaisia hintaan "talo tarjoaa". Hanoista löytyi pienenä pettymyksenä vain maitokauppavahvuiset Huvila Brown Ale, Huvila Pale ale, Malmgård Blond ja Malmgård Dinkel, sekä Malmgårdin siideri Huvila Omenasiideri - odotin ehkä tarjolle jotain erikoisempaa synttäriherkkua. Alla lyhyet nuotit oluista, minkä jälkeen hieman tekstiä itse panimosta.
Huvila Brown Ale (4,6% ABV, 35 IBU)
- Nenässä leipämäistä mallasta ja aavistus kaakaota sekä kevyempää viljaisuutta. Keskitäyteläinen suutuntuma. Makupaletilla keksimäistä mallasta, hieman leipämäisyyttä ja kaakaota. Lopussa pieni katkeron puraisu. Viimeistely on miellyttävä ja pitkähkö. Helppo, miellyttävä, kevyehkö.
Huvila Pale Ale (4,2% ABV, 45 IBU)
- Nenä on kukkainen, hedelmäinen, kevyen katkeroinen, maltainen ja sitruksinen. Maltilliset hiilihapot ja keskityäteläinen suutuntuma. Makupaletti on katkeroinen, yrttinen, keksimäisten maltainen, sitruksinen sekä greippinen. Maltainen ja katkeroinen viimeistely.
Malmgård Blond Ale (4,2% ABV, 20 IBU)
- Aromikas, varsin miellyttävä ja todella hedelmäinen nenä: sitrusta, belgihiivaa ja banaanimaista vehnää. Hiilihapot ovat eloisat, ja suutuntuma on keskitäyteläinen. Makupaletilat löytyy mallasta, yrttisyyttä ja reilusti hedelmää.
Malmgård Dinkel (4,5% ABV, 25 EBU)
- Nenässä keksimäistä mallasta ja kukkaista hedelmäisyyttä. Maltilliset hiilihapot ja keskitäyteläinen suutuntuma. Makupaletilla reilusti pyöreää mallasta ja hieman kukkaista hedelmää. Viimeistelyssä varsin kevyesti oluessa käytetyn speltin tuomaa pähkinäisyyttä taustalla.
|
Malmgårdin Panimo on osa Malmgårdin kartanoa, ja panimomestarina toimii Tuomas Markkula. Kartanon perinteet ulottuvat 1600-luvulle asti, mistä lähtien kartano on ollut Creutzin suvun omistuksessa. Kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostamiseen, ja peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Kartanon viljelemiä raaka-aineita hyödynnetään myös Malmgårdin oluissa: osa käytettävästä viljasta tulee oman pellon viljelmiltä. Lisäksi kaikki panimon käyttämä energia tulee Malmgårdin vesivoimasta.
Malmgårdin viljantuotantokapasiteetti ei riitä kuitenkaan täyteen omavaraisuuteen vaan osa viljasta tulee muualta - esimerkiksi Lahden Viking Maltilta. Tyypillisesti Malmgårdin oluissa käytettävästä viljasta noin 30-40% on kartanon omaa tavaraa, ja ensi vuonna tuo luku kasvaa reilusti.
Malmgård aikoo aloittaa myös humalan viljelemisen, ja Markkulan mukaan sopiva paikka on jo kartoitettu kartanon alueelta. Tarkoitus on saada humalat kasvamaan jo ensi vuoden aikana, mutta menee kuitenkin vähintään kolmesta neljään vuotta ennen kuin humalasta aletaan saada tarpeeksi aromia ja makua, jotta sitä voidaan alkaa käyttää oluenvalmistuksessa. Kartanon alueella viljeltävä humala on perinteinen suomalainen lajike, joka on Markkulan mukaan hieman saksalais- ja tsekkiläistyyppinen. Aromeiltaan se on raikkaan ruohoinen sekä apilamainen.
Markkulan mukaan Malmgårdin panimon prioriteettilistan kärjessä ei kuitenkaan ole raaka-aineiden alkuperä vaan lopullisen tuotteen maku. Ensiksi päätetään, millainen olut halutaan tehdä ja sen jälkeen mietitään, mistä oikeanlaiset raaka-aineet kyseisenlaiseen olueen saadaan - mitä enemmän oman kartanon raaka-aineet sopivat kyseiseen olueen, sitä parempi. Joskus joitakin raaka-aineita joudutaan kuitenkin hankkimaan muualta, jotta haluttu lopputulos saavutettaisiin. Näin on tehty esimerkiksi juuri ravintoloissa myyntiin lasketun oluen, Proto #5:n kohdalla: oikeanlainen hiivakanta täytyi tilata ulkomailta. Panimon normaalisti käyttämät kaksi eri hiivakantaa ovat säilössä biologian laitoksella, ja erikoisempiin kokeiluihin mahdollisesti tarvittavat hiivakannat hankitaan Proto #5:n tapaan muualta. Proto on kokeiluihin pyhitetty tuoteperhe. Tietyin väliajoin tehdään uusi Proto, jota tehdään tiukasti yhden kerran ravintoloissa myytäväksi.
Ennen Proto-sarjan lanseeraamista Malmgård teki kokeilunhaluisemmat keittonsa Huvila-tuoteperheen alle. Suuresta suosiosta johtuen nämä kokeiluina liikkeelle lähteneet keitot vakiintuivat panimon tarjontaan, ja Huvila-tuoteperheestä tuli eräänlainen laajennus Malmgårdin panimon oluttarjontaan perinteisemmän Malmgård-tuoteperheen rinnalle. Panimomestari Markkulan mukaan Proto kehitettiin reaktiona nimenomaan reaktiona tähän ilmiöön. Jokaista Protoa tehdään kerran - kun se loppuu, se loppuu.
Oluiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu parilla eri tavalla. Uusi olut voidaan keittää suoraan täysikokoisena eränä, mikäli raaka-aineet ovat tuttuja ja tiedetään hyvin, mitä ollaan tekemässä. Epävarmemmissa tapauksissa Markkula pyöräyttää 20 litran koe-erän pienemmällä testilaitteistolla.
Malmgårdin oluita ei suodateta, vaan niitä siirrellään käymisastiasta toiseen kunnes haluttu kirkkaus oluessa saavutetaan. Lähes kaikki Malmgårdin valmistamat oluet ovat täysmallasoluita. Markkulan mukaan joissakin Huvila-perheen erittäin täyteläisissä ja vahvoissa oluissa on käytetty sokeria keventämään muuten tuhtia ja vahvaa runkoa, jotta olut saataisiin tasapainoiseksi, mutta näitä lukuunottamatta kaikki Malmgårdin oluet ovat täysmallasoluita. Täysmallasolut tarkoittaa, että ainoa sokerin lähde oluessa on siinä käytetty vilja.
Tekstiä muokattu 14.6.: alkuperäisessä tekstissä aivopieru - Malmgårdin panimo ei juhlinut 25. vaan viidettä syntymäpäiväänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti