Tiivistettynä:
Rinnakkaismaistelussa kaksi hyvin erilaista American Pale Alea, molemmat varsin toimivia tapauksia. Amager Sloth on vaalea, mutkaton, helppo, tasapainoinen ja hyvin toimiva "perus-APA". Mufloni Säppi on tasapainoinen, runsas ja Slothia tummempi sekä makeampi.
Molemmat ovat varsin päteviä keittoja. Valinnanvaikeuden kohdatessasi kysy itseltäsi, etsitkö vaaleaa, kuivaa sekä maltaista vai tummempaa, hieman makeampaa ja kompleksisempaa seuraa.
Pitkästi:
Amager: The Sinner Series Sloth
- Panimo: Amager, Tanska
- Tyyli: American Pale Ale
- Alkoholi: 6% ABV
- Katkerot: 72 IBU
- Maltaat: pilsnermaltaat
- Humalat: Simcoe
Amagerin Sloth on kaikin puolin rento APA, reseptiä myöten: yksi mallaslaatu, yksi humalalajike ja päälle talon oma hiiva - ei ihmeempiä kikkailuja. Kuten pullon etiketissä sanotaan, oluen paneminen voi olla luonteeltaan monenlaista toimintaa. Joskus se on taidetta, mutta joskus se on rento puistokävely, jonka aikana voi ottaa rennosti ja säätää aivoaktiviteetin nollille. Sloth on puistokävelyolut. Sen tarkoituksena ei ole räjäyttää makuaisteja eikä tarjota mullistavia ja yllättäviä makuelämyksiä.
Resepti muodostuu veden ja hiivan lisäksi pilsnermaltaasta sekä Simcoe-humalista. Lasissa vaalea ja nätin, joskin nopeahkosti haihtuvan, vaahdon muodostava olut. Nenässä pääroolia pitää tukeva pilsnermaltaisuus, jota sävyttää Simcoen aromikas hedelmäisyys. Miellyttävä, pehmeä ja reilunkeskitäyteläinen suutuntuma pirteillä hiilihapoilla. Makupaletti myötäilee nenän aromeita: hedelmäisyyttä ja tukevaa maltaisuutta, joka pehmentää hyvin humaloinnin katkeroisuutta. Viimeistely on kuiva, pitkähkö, maltainen ja katkeroinen.
Yleisilmeeltään tasapainoinen ja yksinkertainen, toimiva APA. Tosi jees.
Beer Hunter's Mufloni Säppi APA
- Panimo: Beer Hunter's, Suomi (Pori)
- Tyyli: American Pale Ale
- Alkoholia: 6% ABV
- Katkerot: 66,3 IBU
- Maltaat: Pale ale -maltaat ja karamellimaltaat
- Humalat: Chinook, Nugget, Columbus
Todella tumma väri tyylinsä edustajaksi. Karamellimaltaat paitsi näkyvät, myös tuoksuvat: nenä on tummahko, ja etualalle puskee reilusti karamellimallasta ja jopa kinuskia sekä kolaa muistuttavaa makeutta, jonka taustalla on humaloinnin greippisyyttä. Reilu humalointi pitää nenän tasapainoisena eikä makeus pääse dominoimaan liikaa. Todella miellyttävä.
Suutuntuma on reilun keskitäyteläinen ja maltillisen hiilihappoinen. Makupaletilta löytyy karamellisen maltaisuuden lisäksi hedelmää, katkeroa sekä greippiä, ja nenän tavoin makukaan ei ole tyylilajinsa vaaleimmasta päästä. Viimeistely on maltainen, hieman katkeroinen, aavistuksen kitkerä ja hieman muuta makupalettia vaaleampi.
Kokonaisuus on varsin miellyttävä ja pysyy hyvin paketissa. Tosi jees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti