Pöydässä toinen setillinen Alkon valikoiman Doppelbockeja: Bryggeri Senaattori Doppelbock sekä Ayinger Celebrator. Aikaisemmassa setissä olivat Stadin Ultimator Vaalea Doppelbock ja Weltenburger Kloster Asam Bock.
Senaattori on 4,5kk kypsytetty olut, joka ei kuulu vakiovalikoimaan vaan alkuvuoden 2014 käsityöoluiden kattaukseen, ja se on itselleni uusi tuttavuus. Celebrator puolestaan on monien mielestä yksi maailman parhaista, ellei jopa paras, Doppelbock - eihän tämä ihan reilu vertailu ole, mutta se ei ole tarkoituskaan. Pidän testeistä, joissa valitsen itselleni aikaisemmin tuntemattoman oluen ja sille referenssioluen, jonka 99% varmasti tiedän olevan parempi kuin olut, jota tulen siihen vertaamaan. Referenssiä vasten on hyvä tehdä vertailua. Se antaa monesti helppoja ja nopeita viitteitä siitä, mitä referenssiin verrattavasta oluesta mahdollisesti puuttuu. Referenssioluen käytöstä vertailussa on varmasti monia eri mielipiteitä, mutta itse koen sen erittäin toimivaksi systeemiksi.
Tiiviisti:
- Senaattori: Hyvää, mutta makupaletiltaan liian makea omaan makuuni.
- Celebrator: Loistavaa. Ei ihmeempää tarinointia: tässä on kaikki kohdillaan.
Bryggeri Senaattori Doppelbock 7,5%
Molemmat ovat väriltään tummemman puolen Doppeleita. Senaattorissa selvästi kesympi vaahto, jota ei meinaa juurikaan muodostua. Se vähä, mitä muodostuu, katoaa lähes saman tien ujoksi pitsirenkaaksi lasin reunoille. Nenä on alussa hurmaava: runsas, kahvinen, suklainen, paahteinen, maltainen, karamellinen ja tasapainoisen oloinen. Takana hieman viinimäisiä vivahteita. Ajan kanssa nenä hieman menettää ryhtiänsä, jolloin makeus ja pieni lääkemäisyys tulee enemmän esille. Suutuntuma on täyteläinen ja lähes eloisan hiilihappoinen. Maussa karamellimaisuutta, hieman pähkinäisyyttä, siirappia, hieman kahvia ja kevyttä paahdetta ja suklaata. Taustalla hieman lääkemäisyyttä. Makeahko. Paletti on pettymys ja yllättävän makea lupaavan nenän jälkeen. Hyvää silti.
Ayinger Celebrator 6,7%
Tässä on reilumpi vaahto kuin Senaattorissa. Vaahto katoaa kuitenkin muutaman hetken kuluttua ohueksi pitsiksi lasin reunoille jättäen erittäin ohuen, kermaisen näköisen kerroksen oluen pinnalle. Nenältään pehmeämpi, suklaisempi ja paremmin aikaa kestävä kuin Senaattori. Täyteläinen, pehmeä, melkein eloisat hiilihapot ja miltei kuiva. Makupaletti on tumma, pehmeä ja runsas: suklaata sekä tummaa, tukevaa ja leipämäistä mallasta. Viimeistelyssä on hieman karamellista mallasta ja leipää, jonka jälkeen jää kuivat ja tummansuklaiset fiilikset. Tasapainoinen. Ei pitkää tarinointia: tässä on kaikki kohdillaan. Loistavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti