Alko: "Hintalappu kertoo kaiken". Ei kerro.

Humalalajikkeiden tulisi näkyä oluiden hintalapuissa.




Ensimmäinen postaus ilman juoma-arviota: Asiaa Alkosta.

Kirjoitukseni Alkosta keskittyvät suurilta osin sen valitettavan seikan ympärille, että vaikka parannusta on viime vuosina tapahtunut, on Alko yleisprofiililtaan yhä viinimyymälä.

Asiaa Alkosta vol. 1 – Hintalaput

Alko lupaa nettisivuillaan paljon:  ”Hintalappu kertoo kaiken”.

Alkon hintalaput ovat mielestäni erittäin hyvin toteutettuja ja paljon hyödyllistä informaatiota tarjoavia verrattuna muiden maiden alkoholiliikkeiden hintalappuihin, mutta on liioittelua sanoa Alkon hintalapun kertovan kaiken. Olennaista on kysyä, kenelle hintalappu kertoo kaiken? Viiniharrastaja saattaa olla tyytyväinen Alkon hintalappuihin, mutta olutharrastajalle Alkon hintalappu ei todellakaan kerro kaikkea. Se ei kerro edes tarpeeksi.

Samalla sivulla Alko esittelee esimerkkinä kuohuviinin hintalapun ja siinä mainitut tiedot:

 Kuva: Alko.fi

Koska kyseessä on (kuohu)viinin hintalappu, käydään nopeasti ja karkeasti läpi, mitä viini on. Viini tehdään viinirypäleistä – käytännössä muita raaka-aineita ei tarvita. Mutkia oikoen voidaan sanoa, että viini on viiniköynnöksistä kerätyistä rypäleistä puristettua mehua, jonka sisältämät sokerit käyvät alkoholiksi rypäleiden pinnalla olevien hiivojen avustuksella. Viinin aromit jaetaan monesti primäärisiin ja sekundaarisiin aromeihin. Primääriaromit muodostuvat rypälelajikkeesta, ilmastosta, viiniköynnöksen maaperästä ja viinitilan sijainnista - kokonaisuutena terroir. Sekundaariaromeihin, kuten hapokkuuteen, tammisuuteen ja hedelmäisyyteen, voidaan vaikuttaa vielä valmistusvaiheessa.

Viiniharrastajalle Alkon hintalapussa on tärkeää tietoa viinin primääri- ja sekundaariaromeihin vaikuttavista tekijöistä: Viinin alkuperämaa, alkuperäluokitus, jäännössokerin määrä sekä käytetyt rypälelajikkeet selviävät kaikki hintalapusta. Tietävä harrastaja kykenee hintalapun tietojen perusteella muodostamaan hyvin perustellun, joskin karkean, näkemyksen siitä, mitä viiniltä odottaa.

Entä olut? Oluen perusraaka-aineet ja myös sen luonteen peruspilarit ovat mallastettu ohra, hiiva, vesi ja humala. Ohran lisäksi voidaan käyttää voidaan käyttää myös muita tärkkelys- tai sokeripitoisia raaka-aineita kuten kauraa, vehnää ja ruista – niistä jokainen antaa oluelle omanlaisensa maun ja aromin. Jotteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, voidaan mallastettava vilja kuivata eri tavoin esimerkiksi lämpötilaa säätämällä, jolloin saadaan erilaisia mallaslaatuja. Käytetyllä mallaslaadulla on jälleen erittäin suuri vaikutus oluen lopulliseen luonteeseen. Myös hiivakannalla on olennainen vaikutus lopputulokseen – tämän huomaa helposti nuuhkaisemalla vierekkäin tyypillistä belgialaista paikallisella hiivakannalla tehtyä pintahiivaolutta ja vaikkapa englantilaista bitteriä.

Kenties suurin vaikutus oluen perusluonteeseen on kuitenkin oluen valmistuksessa käytetyillä humalalajikkeilla. Jokainen humalalajike antaa oluelle oman persoonallisen arominsa, ja erilaisia lajikkeita voi oluenvalmistusprosessissa yhdistellä lähes lukemattomalla eri tavalla.

Asiaan. Alkossa oluen hintalappu näyttää tältä:

Alkon hintalappu ei kerro oluen valmistuksessa tehtyjä ja oluen luonteeseen olennaisesti vaikuttavia päätöksiä oluen perusraaka-aineista. Hintalappu ei kerro, mitä humalalajikkeita oluessa on käytetty. Hintalappu ei kerro, onko oluen valmistuksessa käytetty kenties kauraa, vehnää tai ruista ohran lisäksi eikä se kerro, onko käytetty ohramallas pilsner-, karamelli-, suklaamallasta vai jotain muuta. Hintalappu ei kerro myöskään oluen tai käytettyjen maltaiden väriä ilmaisevaa EBC-arvoa. Hintalappu ei kerro kaikkea.

On totta, että yleensä käytetty vilja (ja nykyään joskus myös käytetty humalalajike) lukee oluen etiketissä, mutta se ei ole hakemani pointti. Oluen etiketistä selviää myös alkoholiprosentti, mutta se on silti nähty tarpeelliseksi ilmoittaa etiketin lisäksi hintalapussa. En tarkoita, etteikö alkoholiprosentti ole äärimmäisen tärkeä tekijä oluen luonteen kannalta. Maukasta Double IPAa ei yksinkertaisesti tehdä 4,7%-vahvuisena.

Pointtini on tämä: Valitsemalla, mitä tietoja oluen hintalapussa näytetään, käytetään valtaa päättämällä, mitkä tiedot ovat ostajalle oleellisia tai tarpeellisia. Oluiden tapauksessa kuluttajalle annetaan tietoa mielummin kantavierteestä (vaikka suurin osa Alkon asiakkaista ei edes tiedä mitä se tarkoittaa) kuin oluessa käytetyistä humalalajikkeista, mallaslaaduista tai oluen väristä.

Mielestäni Alkon tulisi miettiä, olisiko ainakin oluiden hintalappuja aihetta uudistaa. Näkisin hintalapussa mielelläni ainakin oluessa käytetyt humalalajikkeet silloin kun se on mahdollista. Monissa oluissa käytetyt maltaat, humalalajikkeet ja oluen värin ilmaiseva EBC-arvo näkyvät Alkon nettisivuilta kyseisen tuotteen tuotekortista, mutta näkisin mielelläni ainakin jotain kyseisistä tiedoista suoraan tuotteen hintalapusta. Myös oluen hintalappujen kuvauksen sisältöä tulisi miettiä uudestaan. Olisiko siihen aiheellista ja mahdollista sisällyttää esimerkiksi suutuntumaan tärkeästi liittyvä hiilihappoisuus?

Ymmärrän, että Alkon täytyy ottaa huomioon myös tyylilliset seikat. Ei ole hintalapun selvyyden ja luettavuuden kannalta toivottavaa, että hintalappuun tungetaan kaikki mahdollinen informaatio tuotteesta. Mielestäni oluiden kohdalla on kuitenkin tehty virhearvio sen suhteen, mitä informaatiota kuluttajalle oluesta tulisi tarjota.